Ulkoilureittejä suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät monet eri tahot kunnista yhdistyksiin ja yksityisiin yrityksiin. Tältä sivulta löydät tietoa ja hyviä käytäntöjä suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tueksi.

Sopimuspohja ulkoilureittien perustamiseen

Ulkoilureitti tai vaikka taukopaikka voidaan rakentaa yhteistyössä esimerkiksi yhdistyksen ja kunnan kanssa. Usein yhteistyö on muotoutunut toimivaksi ajan saatossa ja tarvetta kirjalliseen sopimukseen ei välttämättä koeta olevan. Kirjallinen sopimus on kuitenkin suositeltava, jotta kaikki tarpeelliset asiat on sovittu ja kirjattu osapuolten aikomusten ja yhteisymmärräyksen mukaisesti.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC ja Suomen Latu ry ovat laatineet mallin ulkoilureittien perustamiseen sopimuksella.

Ulkoilureitti perustetaan useimmiten yksityisoikeudellisella sopimuksella, joka kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Joskus reitin perustamiseen on tarpeen käyttää ulkoilulain mukaista ulkoilureittitoimitusta.

Tässä esitetty sopimisen malli on tarkoitettu ulkoilureittien perustajien, ylläpitäjien ja maanomistajien väliseen asioista sopimiseen ja se kattaa erilaisten ulkoilureittien perustamista, ylläpitoa ja lakkauttamista koskevat yleisimmät tilanteet.

Mallisopimuksessa on pyritty ottamaan huomioon seikat, jotka vähintään olisi hyvä olla kirjattuna sopimukseen. Mallisopimusta voidaan hyödyntää yhteistyötä suunniteltaessa ja neuvoteltaessa. Mallisopimusta voidaan käyttää myös sopimuksen pohjana. Mallisopimus sellaisenaan ei sovi kuitenkaan allekirjoitettavaksi, vaan sopimusta on muokattava jokaiseen tapaukseen sopivaksi.

Mallia voidaan soveltaa jokaisenoikeudella tai muutoin käytettävillä, ulkoiluun tarkoitetuilla reiteillä.

Lataa sopimuspohja tästä (PDF, avautuu uuteen ikkunaan)
Ladda ner: Modellavtal för grundande av friluftsled (PDF, öppnas i nytt fönster)

Yhteistyössä:

Opas talvireittien luomiseen

Suomalaisten ulkoilutavat ovat murroksessa. Talviulkoilussa on noussut esiin tarve lisätä maastohiihtäjien turvallisuutta tekemällä kävellen, pyörällä tai muulla tavoin ulkoileville oma eriytetty reitti talvikuukausiksi.

Suomen Ladun toteuttama talvireittihanke (8/2022-4/2023) pilotoi yhdessä viiden kunnan kanssa talvikunnossapidettyjä talvireittejä talvella 2023. Tämän hankkeen myötä syntyi opas kunnille, yhdistyksille ja ulkoilun puolestapuhujille. Opas antaa konkreettiset ohjeet siitä mitä asioita tulee huomioida talvireitin suunnittelussa, ylläpidossa sekä opastuksessa. Opas sisältää myös vinkkejä kävijälaskureiden käytöstä ulkoilureiteillä.  

Lataa talvireittiopas

 

Monikäyttöreitit

Usein olisi asukkaiden liikkumisen ja maankäytön suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaista, että reitillä voisi mahdollistaa monien käyttäjäryhmien, kuten hiihtäjien, kävelijöiden ja pyöräilijöiden aktiivisen liikkumisen.

Olemme laatineet yhteistyössä Tukesin kanssa ohjeen monikäyttöreittien suunnitteluun, ylläpitoon ja niillä liikkumiseen:

Talvireitit -Kannustusta ulkoilureittien monikäyttöoisyyteen

Suomen Latu teki Reila-hankkeen yhteydessa (REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015 – 2018) asiasta kaksi laajaa selvitystä: 

• Maastossa olevien ulkoilureittien monikäyttö: nykytila, esteet ja mahdollisuudet  -raportin löydät täältä. Se on suunnattu pääasiassa reittien ylläpitäjille ja suunnittelijoille.  
• Maastossa olevien ulkoilureittien ylläpitäjän vastuu, yrittäjän vastuu ja ulkoilijan omavastuu  -raportin löydät täältä. 
• Lisäksi kalvoja ja kuvia monikäytöreiteistä löydät täältä.
• Reila-hankkeessa tuotettiin paljon muutakin hyvää materiaalia ulkoilureittien suunnittelusta, ylläpidosta, opasteista ja mm. pelastuspaikannusmerkeistä. Hankkeen sivut löydät täältä.

 

Yhteistyössä:

Ulkoilureittien turvallisuus 

Ulkoilureittien turvallisuus lisää reittien käyttöä ja käyttäjätyytyväisyyttä. Reittien turvallisuuden huomioiminen kattaa monia osa-alueita, kuten riskien tunnistamisen, reittien ja rakenteiden kunnossapidon ja tiedottamisen käyttäjille.

Vinkkejä turvallisten ulkoiluolosuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen:

• Täältä löydät Lapin korkeakoulukonsernin matkailualan tekemän ulkoilureittien turvallisuusasiakirjan mallin. Malli on tehty Tukesin laatiman turvallisuusasiakirjamallin pohjalta. Käyttämällä tätä mallia reittien turvallisuuden takaamiseksi ja osoittamiseksi tulet kiinnittäneeksi huomiota reitin turvallisuuteen monipuolisesti. Mallin mukaisen turvallisuusasiakirjan laatimalla pystyt myös osoittamaan, että noudatat kuluttajaturvallisuuslain osoittamia velvollisuuksia. 
• Lue täältä Metsähallituksen kirjaamat toimintamallit, miten retkeilyalueiden asiakasturvallisuutta voidaan edistää.

Reittiluokitus

Reitit luokitellaan kolmeen vaativuustasoon ja merkitään seuraavilla nimikkeillä: helppo (lätt, easy), keskivaativa (normal, medium) tai vaativa reitti (krävande, difficult). Esteetön reitti merkitään joko esteettömän reitin merkillä tai vaativan esteettömän reitin merkillä.

Reittien luokittelu perustuu reitin vaativuuteen, kulkukelpoisuuteen ja opasteisiin. 

Luokituksen avulla retkeilijä voi vertailla eri reittejä ja valita itselleen sopivamman. Luokitus on voimassa vain sulanmaan aikana.

Reitin merkintä	Korkeuserot	Maastopohja	Viitoitus ja maastomerkinnät	Keskimääräinen etenemisnopeus ilman kantamusta
Helppo reitti	Korkeuseroja vähän	Pohjaltaan tasainen ja pinta on tarvittaessa pohjustettu tai varustettu pitkospuin	Selkeästi viitoitettu ja merkitty maastoon	n. 12-15 min/km
Keskivaativa reitti	Korkeuseroja jonkin verran	Sallitaan jonkin verran vaikeakulkuisia paikkoja	Selkeästi viitoitettu ja merkitty maastoon	n. 16-20 min/km
Vaativa reitti	Reitillä on jyrkkiä tai vaikeakulkuisia osia	Reitillä voi olla kahluuta vaativa osuus	Maastossa on havaittava polku tai ura ja reitillä voi olla vähäistä viitoitusta, joten tarvitaan hyvää suunnistustaitoa	yli 21 min/km

 

Esteetön reitti          (kansainvälinen pyörätuolisymboli)

Esteetön reitti on ulkoilureitti, joka soveltuu sekä pyörätuolilla että rollaattorilla tai muulla välineellä liikkumiseen.

Esteetön reitti on kovapintainen eikä reitillä ole esteitä tai kuoppia. Reitillä on mahdollista liikkua itsenäisesti pyörätuolilla kelaten. Reitin kaltevuus ei ylitä normaaleja pyörätuolin käyttäjän ulkokulkuväylän kaltevuuksia. Reitin pituuskaltevuus on enintään 1:20 eli 5 % ja sivuttaiskaltevuus 2 %. Reitin leveyden pitää olla vähintään kaksi metriä.

 

Vaativa esteetön reitti     

Vaativalla esteettömällä reitillä on vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla esteettömällä reitillä. Tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia. Vaativalla reitillä varaudutaan kulkemaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla. Jonossa kuljettava polku on vähintään 1,5 metrin levyinen. Näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- ja kääntöpaikkoja. Rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2–4 metriä. Sivuttaiskaltevuus on enintään 2 %. Itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä on polkujen reunoilla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia.

 

Reittien merkitseminen

Lue tästä Metsähallituksen oppaasta millaisia opasteiden tulisi olla ja miten luoda toimiva reittiverkosto? 

Täältä löydät ulkoilun ja liikunnan merkkistandardit. Suosittelemme näiden käyttämistä.