Sääntöuudistus etenee
Suomen Ladun sääntöuudistus on loppusuoralla – enää vaaditaan toinen hyväksyntä järjestön kokouksessa ensi keväänä. Laaja ja avoin valmisteluprosessi on tuonut esille jäsenistön näkemyksiä, ja keskeisimmät kysymykset, kuten jäsenyhdistysten äänimäärät ja hallituksen koko, ovat herättäneet vilkasta keskustelua matkalla kohti uudistuksen lopullista hyväksyntää.
Lokakuussa pidetyssä järjestön kokouksessa sääntöluonnos hyväksyttiin yksimielisesti ensimmäisessä käsittelyssä. Seuraava vaihe on toinen hyväksyntä, joka tapahtuu huhtikuussa järjestön kokouksessa. Jos sääntöluonnos saa siellä vaaditun ¾ enemmistön, uudet säännöt astuvat voimaan heti, kun ne on hyväksytty PRH:ssa.
Sääntöuudistuksen tarve oli ollut tiedossa pitkään, ja se toteutettiin huolellisen valmistelun kautta. Suomen Latu nimitti uudistusta varten erillisen sääntötyöryhmän, jonka vetovastuuseen syksyllä 2023 astui hallituksen varapuheenjohtaja Jussi-Pekka Arkkola, ja sihteeriksi nimettiin järjestöpäällikkö Kirsi Uusitalo. Työryhmän jäseniksi kutsuttiin Anna-Liisa Louko ja Helena Kempas.
Sääntötyöryhmälle oli alusta saakka selvää, että työssä tulee osallistaa mahdollisimman laajasti koko jäsenistö ja kuulla heitä valmistelun eri vaiheissa. Lisäksi työryhmä vertaili muiden järjestöjen sääntöjä, kuuli asiantuntijoita ja sai palautetta hallitukselta, järjestötoimikunnalta ja toimistolta. Nykysäännöt haluttiin uudistaa kokonaisuutena ja kirjoittaa kaikki pykälät uusiksi. Erityisesti termistö haluttiin yhdenmukaistaa mahdollisten tulkintaristiriitojen välttämiseksi.
Virallisissa järjestön kokouksissa sääntöuudistus oli esillä nyt jo kolmatta kertaa. Vuosi sitten syksyllä työryhmä kertoi työn alkamisesta. Sääntöihin liittyen avattiin sähköinen kysely ja työryhmä kutsui jäsenyhdistyksiä mukaan uudistustyöhön. Kevään järjestön kokouksessa sääntöjen ensimmäinen luonnos oli jo kommentoitavana ja kokousviikonloppuna kommentteja koottiin myös sähköiselle padlet-alustalle. Kokousten välillä toteutettiin kaksi webinaarimuotoista tilaisuutta, missä osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida sääntöuudistusta.
Sääntötyöryhmä halusi jättää eniten keskustelua herättäneet pykälät järjestön kokouksen päätettäviksi. Kahdessa pykälässä järjestön kokoukselle esitetyssä luonnoksessa oli esillä kaksi vaihtoehtoa. Jäsenyhdistysten äänimäärän ja hallituksen koon osalta pohjaesitys valittiin vasta järjestön kokouksen päätöksellä.
Jäsenyhdistysten äänimäärän porrastus
Nykyinen äänimääräjakauma ei valmistelun aikana käytyjen keskustelujen perusteella ole täysin oikeudenmukainen suurimmille yhdistyksille. Tällä hetkellä jäsenyhdistykset saavat 1–6 ääntä jäsenmäärästä riippuen, mutta enimmäismäärä 6 ääntä saavutetaan jo 1500 jäsenellä. Tämä tarkoittaa, että yhdistykset, joilla on 1700, 2700 tai jopa 8700 jäsentä, ovat kaikki äänimäärältään samassa tilanteessa. Yli 1500 jäsenen yhdistyksiä on yhteensä 15, ja näissä yhdistyksissä on yhteensä yli 40 000 jäsentä – lähes puolet koko järjestön jäsenistöstä.
Työryhmä esitti korjauksena kahta lisäporrasta: tämän esityksen mukaan yli 2 000 jäsentä tuottaisi 7 ääntä ja yli 3 000 jäsentä oikeuttaisi 8 ääneen. Uudistus olisi koskenut 11 yhdistystä ja jäsenyhdistysten kokonaisäänimäärä olisi noussut 13 äänellä, jotka olisivat jakautuneet näille 11 suurimmalle jäsenyhdistykselle.
Kuitenkin kokouksessa, sekä valtakirjakyselyn että kokouspäätöksen perusteella, nykyinen malli sai laajemman kannatuksen, ja sääntöuudistus eteni ilman lisäporrasta äänimääriin.
Hallituksen koko
Toinen merkittävä keskustelun aihe oli hallituksen koko. Nykyisellään hallituksessa on puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä, mutta sääntötyöryhmä oli myös valmis esittämään pienempää kokoonpanoa, jossa olisi puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Kokouksessa valittiin kuitenkin äänestyksellä pohjaesitykseksi nykymalli, joka hyväksyttiin sääntöuudistuksessa. Näin hallituksessa säilyy puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä.
Äänestyksen kulku ja päätöksentekoprosessi
Sääntöjen uudistaminen edellyttää äänestyksissä ¾ enemmistöä annetuista äänistä, mikä tuo valmisteluun omat haasteensa. Työryhmä halusi osallistavaa prosessia ja jätti ratkaisevat päätökset järjestön kokoukselle, sillä jäsenistön kuuleminen oli tärkeää. Hallitus puolestaan ei halunnut muuttaa työryhmän päätösesitystä tai jättää pois vaihtoehtoisia ehdotuksia, vaikka valtakirjakyselyn perusteella nykymalleille oli laajempaa kannatusta. Etukäteen ennakoitiin myös, että äänestyksen lopputulos saattaisi jäädä alle vaaditun ¾ enemmistön, ja uudistus voisi jäädä pöydälle.
Esityslistalla päätökset jaettiin selkeyden vuoksi neljään osaan: ajatus oli ensin hyväksyä selkeät pykälät, sitten äänestää kahdessa kohdassa vaihtoehtojen välillä ja lopuksi hyväksyä sääntöjen kokonaisuus. Valtakirjakyselyn tulosten perusteella kumpikaan vaihtoehto ei näyttänyt saavuttavan vaadittua ¾ enemmistöä. Kokouksen puheenjohtaja päätti kuitenkin äänestyttää ensin vaihtoehtojen väliltä pohjaesityksen ja vasta sitten äänestää sääntömuutoksesta kyseisessä pykälässä, mikä mahdollisti sääntöjen hyväksymisen vaaditulla enemmistöllä ja varmisti kaikkien mielipiteiden kuulumisen.
Säännöt on nyt päivitetty yhdenmukaisiksi ja ne on teknisesti tarkennettu. Uudet säännöt huomioivat yhdistyslain uudistukset esimerkiksi etäkokokouksiin liittyen. Säännöt mahdollistavat myös nk. rullaavan jäsenyyden, minkä Martat ovat jo ottaneet käyttöönsä. Tavoitteena on, että uudet säännöt mahdollistavat toiminnan kehittymisen maailman muuttuessa, eivätkä aseta sille rajoituksia.
Katse kevään järjestön kokoukseen
Seuraava vaihe on huhtikuun järjestön kokous, jossa sääntöluonnos tulee toiseen käsittelyyn. Vaikka kokouksessa edustajina voi olla osin eri henkilöitä edustamassa omia yhdistyksiään, asia on yhteinen ja päätös tehdään yhdessä!
Kirsi Uusitalo