Kuntoliikunnan suunta?
Järjestömaailmassa kukaan ei ole oikein ottanut tai saanut selkeää kokonaisvastuuta kuntoliikunnan ja ulkoilun asiantuntijuudesta, edunvalvonnasta, olosuhteista tai toimintojen tehostamisesta, kirjoittaa toiminnanjohtaja Eki Karlsson.
Suomalainen järjestäytynyt liikunta on perustunut kolmeen tukipilariin: huippu-urheiluun, lasten ja nuorten liikuntaan sekä aikuisten kuntoliikuntaan.
Urheiluliittojen ja olympiakomitean johtama suomalainen huippu-urheilu muutostyöryhmineen on petinsä pedannut mallikkaasti, ja suomalaista huippu-urheilua arvostetaan ja arvokisamitaleita halutaan lisää.
Nuoren Suomen, liittojen ja paikallisten liikuntaseurojen tekemän ansiokkaan lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi tehdyn työn merkitystä ja arvostusta ei voi kukaan kiistää.
Nämä kaksi tukipilaria näkyvätkin selkeästi juuri valituissa liikuntajärjestöjen yhteisissä valinnoissa, mutta hallinnollisesti ja toiminnallisesti pirstaloitunut kunto- ja terveysliikunta – johon myös ulkoilun edistäminen kuuluu – ovat jääneet ainakin tässä vaiheessa taka-alalle.
Järjestömaailmassa kukaan ei ole oikein ottanut tai saanut selkeää kokonaisvastuuta kuntoliikunnan ja ulkoilun asiantuntijuudesta, edunvalvonnasta, olosuhteista tai toimintojen tehostamisesta, vaikka juuri tälle luulisi olevan kysyntää ikääntyvän väestön toimintakyvyn laskiessa sekä terveysmenojen ja kansansairauksien kasvaessa.
Onko syynä se, että urheilussa kuntoliikunta ei istu paikallistason tai liittotason toimintaan luontevasti, koska lähtökohta liikkumiselle ovat sekunnit, kilot, maalit ja sentit? Vai siitä, että tavallisten ihmisten liikuttamiseen ei löydy vetäjää niin helposti kuin nuorelle kehittyvälle olympiamitalistitoivolle?
Ehkä ajattelemme liian suppeasti kuntoliikunnan toimintaympäristön. Ehkä kuntoliikunnan toimijakenttään pitäisi ottaa tiiviimmin mukaan erilaiset ulkoilu-, nuoriso- ja terveysjärjestöt?
Järjestäytynyt tai järjestäytymätön kuntoliikunta, terveyttä edistävä liikunta ja ulkoilu – millä nimellä nyt kukin haluaa matalan kynnyksen liikuntaa kutsua – kaipaa eri järjestöjen, liittojen, kunta- ja valtionhallinnon välistä syvempää pohdiskelua yhteisestä tulevaisuudesta, yhteisistä valinnoista ja tekemisistä.
Suomen Latu haluaa tehdä yhteistyötä, tukea, toimia ja vaikuttaa yhteisissä valinnoissa nyt ja tulevaisuudessa niin, että suomalaiset liikkuisivat mahdollisemman usein ja monipuolisesti.
Eki Karlsson
toiminnanjohtaja
Suomen Latu