Ulkoilupaikkojen kunnossapitoon ja palveluihin panostettava
Kuntien ulkoiluolosuhteita selvittäneen Sulka II -hankkeen loppuraportti on julkaistu. Selvityksen mukaan ulkoilupaikkojen kehittämisessä tulee keskittyä laatuun. Ulkoilupalvelut, kuten viitoitukset ja informaatio, vaativat kehittämistä. Ulkoilun olosuhteita edistävään yhteistyöhön on myös kiinnitettävä kunnissa huomioita.
Ulkoilupaikan valintaan vaikuttaa sen kunto
Tulosten perusteella ulkoiluolosuhteiden kehittämisessä tulisi keskittyä määrän sijasta ulkoilupaikkojen tason ja monipuolisuuden parantamiseen. Ulkoilupaikkojen kunnossapidon taso vaihtelee kunnissa paljon. Toisaalta ylläpito on ammattimaistunut, mutta samalla resurssit ovat tiukat. Tason parantamisessa avainasemassa on kunnossapidon kehittäminen kohteita priorisoimalla ja yhteistyö siitä vastaavien hallintokuntien kesken.
Asukkaat toivovat laadukkaita ulkoilupaikkoja. Asukaskyselyjen perusteella ulkoilupaikan valintaan vaikuttavat varsinkin ulkoilupaikan hyvä kunto, turvallisuuden tunne, hyvä valaistus sekä tieto ulkoilupaikan kunnosta ja sijainnista. Myös ulkoilupaikan maantieteellinen saavutettavuus on tärkeä valinnan tekijä.
Ulkoilupalveluiden, kuten viitoituksen ja sähköisen informaation kehittämiseen keskityttävä
Toisena isona kehittämistä vaativana kokonaisuutena esiin nousevat ulkoilupalvelut. Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, ulkoilupalveluissa on tapahtunut vähiten kehitystä. Ulkoilupalvelut saivat asukkailta kauttaaltaan ulkoilupaikkoja huonompia arvosanoja. Varsinkin sähköisesti saatavaan informaatioon ja ulkoilupaikan palveluihin, kuten viitoituksiin ja taukopaikkoihin, tulee kiinnittää huomiota.
Ulkoilureittien ja kevyen liikenteen väylien kehittämiseen keskityttävä
Selvityksen mukaan suosituimpia ulkoilupaikkoja ovat pyörätiet ja jalankulkuväylät, kuntopolut ja -radat, hiihtoladut, lähimetsät, uimarannat, luontopolut ja lähipuistot. Asukkaat ovat kohtuullisen tyytyväisiä ulkoilupaikkoihin. Asukaskyselyissä 6535 suomalaista arvioi tyytyväisyyttään erilaisiin ulkoilupaikkoihin. Pyörätiet ja jalankulkuväylät saavat eniten kehittämisehdotuksia. Reittien kunnossapidon järjestäminen niiden laatu- ja hoitoluokittelun avulla sekä verkostoitumisen lisääminen ovat keskeisiä kehittämistarpeita.
Ulkoilun edistämisen yhteistyöhön kiinnitettävä huomioita
Suunnitelmallisuus ja yhteistyö ovat avainasemassa ulkoilupaikkojen ja -palvelujen kehittämisessä. Kunnissa ulkoilun edistäminen on monen hallintokunnan, kuten liikunta- ympäristö- ja teknisen toimen vastuulla. Ulkoilupaikkojen kehittämisen ja ylläpidon vastuun hajaantuessa monelle hallintokunnalle kärsii ylläpidon tasalaatuisuus, mikäli yhteistyötä ei tehdä. Toisissa kunnissa yhteistyö toimii, toisissa se on olematonta.
Kansalaistoimijoiden rooli pienemmissä kunnissa ulkoilupaikkojen ylläpitäjänä ja isommissa kunnissa ulkoilupalvelujen tuottajana on edelleen suuri. Kuntien tulee kiinnittää tämän resurssin tukemiseen huomioita.
Lue selvityksen loppuraportti tästä linkistä
Suomen Latu toteutti vuosina 2009–2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella selvityksen Suomen kuntien ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksista. Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hanke kartoitti kuntien ulkoiluolosuhteiden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan ja kehittämistarpeiden lisäksi on kerätty tietoa muutoksista. Käytännössä hankkeessa on tarkasteltu 15 kunnan ulkoilumahdollisuuksia. Hankekunnat olivat Espoo, Heinola, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kouvola, Mikkeli, Mäntyharju, Nurmijärvi, Oulu, Parikkala, Rauma, Rovaniemi, Sodankylä ja Turku. Yhteistyössä paikallisen asiantuntijatyöryhmän kanssa toteutettiin kunnan ulkoiluolosuhteiden selvitys. Selvitykset on julkaistu osoitteessa www.suomenlatu.fi/sulka2.
Tutustu myös hankkeessa julkaistuihin Hyvän ulkoilukunnan menestystekijöihin ja ”Hyvät käytännöt -ideoita ulkoilun edistämiseen” -lehteen osoitteessa www.suomenlatu.fi/olosuhdetyo
Lisätietoja selvityksestä ja tuloksista:
Koulutus- ja järjestöpäällikkö Mika Asikainen
mika.asikainen@suomenlatu.fi
puh. 0400 251 389
www.suomenlatu.fi/sulka2