Talviuinti tekee tutkitusti hyvää. Laji tarjoaa sekä turvallista extremeä että rentouttavaa mindfulnessia. Talviuintia harrastaa jopa 720 000 suomalaista ja yli 400 000 on kiinnostunut kokeilemaan lajia. Suomen Ladussa lajin potentiaali tunnistettiin jo 1980-luvulla. 

Talviuinti, avantouinti tai ylipäätään uinti viileässä vedessä ei ole mitään uutta. Jo muinaiset roomalaiset hoitivat sairauksiaan kylmällä vedellä. Kylmän veden uskottiin olevan lääke lukuisiin sairauksiin ja sielun hoitoon. Suomalaisetkin ovat uineet avannossa jo 1600-luvulta alkaen. Pyrkimyksenä on ollut lieventää saunomisen jälkeistä hikoilua.

Suomen ensimmäinen talviuintiseura, Helsingin Ouritsaaressa toimiva Talviuimarienkerho ry, perustettiin 1924. Seuran perusti Emil Järvo, jota voidaan pitää organisoidun talviuinnin perustajana Suomessa. Jo tätä ennen, vuonna 1905 perustetussa Helsingin Seurasaaressa toimineessa meriuimalassa uitiin vuoden ympäri. Talviuimarienkerho oli kuitenkin pitkään ainoa rekisteröity talviuintiseura.

Toisen maailmansodan jälkeen talviuinti alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja uintipaikkoja perustettiin ympäri Suomea: 1940- ja 1950-luvuilla Suomessa järjestettiin jopa uintinäytöksiä avannossa. Näytösten tavoitteena oli tarjota kansalle huvia, kerätä varoja ja valistaa ihmisiä, miten toimia jos joutuu kylmän veden varaan.

1950-luvun talviuintibuumi kuitenkin hiljeni pikku hiljaa, kun tarjolla alkoi olla monenlaista muutakin harrastus- ja virkistystoimintaa. Joidenkin talviuintipaikkojen kohtaloksi koituivat kaupunkien päätökset lopettaa paikan vuokraaminen uimareille. Jossain paikoissa ongelmia oli veden laadun kanssa, ja avantojen auki pitäminen oli hankalaa ilman virran kehittimiä. Laitteita avantojen aukipitämiseen alettiin käyttää laajemmin vasta 1970-luvun aikana.

Avantouinti osaksi Suomen Ladun toimintaa

Valtakunnalliseksi kuntoilumuodoksi talviuinti levisi 1980-luvulla. Samalla perustettiin uusia rekisteröityjä avantouintiseuroja eri puolille Suomea. Yksi merkittävimmistä seuroista oli Tampereella vuonna 1983 perustettu Avantouintiseura Norppa.  Seuran toimipisteenä on ollut alusta alkaen Mältinrannan uimahuone. Avantouintiseura Norpan silloista puheenjohtajaa, Lauri Huovilaa, saadaan kiittää lajin uudelleenorganisoimisesta ja tuomisesta osaksi Suomen Ladun lajivalikoimaa.

Keskustelu avantouinnista Suomen Ladun edistämänä lajina vilkastui vuonna 1985, kun Huovila selvitti, missä sijaitsevat suomalaiset avantouintiseurat ja millaisia ovat niiden uintipaikat. Hän tutki mahdollisuuksia lajin järjestäytymiseen: avantouinnin liittämistä Suomen Uimaliiton tai Suomen Kuntourheiluliiton yhteyteen. Pöydällä oli myös ajatus oman järjestön perustamisesta. Lopulta Huovila esitti Suomen Ladulle avantotoiminnan koordinaattorin ja edistäjän tehtävää. 

Lajin ensimmäiset SM-kilpailut pidettiin vuonna 1989 Tampereella ja niitä isännöi Avantouintiseura Norppa. Alkusysäys kilpailuihin tuli Neuvostoliitosta. Suomalaiset olivat kisailleet venälästen kanssa edellisenä talvena Leningradissa (nyk. Pietari) Paavalin linnoituksen suuressa avannossa.

Ensimmäisinä vuosina mestaruutta tavoitteli reilu sata uimaria. Vuosien varrella osallistujamäärät ovat pyörineet tuhannen osallistujan molemmin puolin, esimerkiksi vuonna 2018 Ähtärissä mukana oli noin 1 000 uimaria. Vuonna 2019 juhlittiin Turussa SM-kilpailujen 30-vuotisjuhlavuotta.

Yllä oleva kuva on ensimmäisistä Avantouinnin SM-kilpailuista vuodelta 1989 (Kuva: Kauko Reiman)

Suosittu harrastus

Suomen Latu alkoi edistää talviuintia 1990-luvulla. Vuonna 1992 perustettiin Suomen Ladun Avantouintiklubi, jonka tehtäviksi määriteltiin lajin koordinointi ja kehittäminen valtakunnallisella tasolla. Samalla lajin SM-kilpailuiden oikeudet siirtyivät Avantouintiseura Norpalta Suomen Ladulle. Vuodesta 1993 lähtien Suomen Latu on myöntänyt vuosittain talviuinnin SM-kilpailuiden järjestelyoikeudet hakijoille.

Suomen Latu oli järjestämässä vuonna 2000 avantouinnin ensimmäisiä MM-kilpailuja Helsingin soutustadionilla. Osanottajia oli 19 maasta yhteensä 1 400 uimaria. Yleisökin löysi paikalle.

”Eniten hauskuutta ja mielenkiintoa herätti ensimmäistä kertaa lajina ollut ryhmäuintinäytös, jossa tärkeitä tekijöitä olivat koreografia, musiikki ja taito. Tämän sarjan voitti Yleisradion joukkue hienolla esityksellään”, Suomen Ladun entinen toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen muistelee.

MM-tapahtuma sai paljon myönteistä julkisuutta sekä tiedotusvälineissä että kaupungin hallinnossa.

”Kilpailujen ansioksi on luettava, että avantouintipaikkojen määrä Helsingissä kaksinkertaistui heti 2000-luvun alussa”, Jantunen uskoo.

Talviuinti tunnetaan tällä hetkellä erityisesti terveys- ja hyvinvointivaikutuksistaan. Laji onkin yksi suosituimmista terveysliikuntalajeista Suomessa. Laji tarjoaa sekä turvallista extremeä että rentouttavaa mindfulnessia. Talviuintia harrastaa jopa 720 000 suomalaista ja yli 400 000 on kiinnostunut kokeilemaan lajia.

Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen LVVI3 (2020) -tutkimukseen ja Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämään kyselytutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan noin 12 % aikuisväestöstä harrastaa talviuintia. Suomen ladun vuonna 2021 Taloustutkimuksella teettämä tutkimus tukee tätä lukua. Tämän tutkimuksen mukaan talviuintia harrastaa vuosittain 13 % aikuisista suomalaista ja 9 % haluaisi kokeilla sitä.

​​​​​​​Tuomo Jantunen (oik.) kavereiden kanssa avannossa vuonna 1964. (Kuva: Tuomo Jantunen)

Talviuinti vai avantouinti?

Suomen Latu käyttää nykyään kylmässä vedessä uimisesta pääsääntöisesti termiä talviuinti. Syy on yksiselitteinen: avantouintikausi on ajallisesti rajoitettu, koska siihen tarvitaan aina jääpeitteinen vesistö. Varsinkin Etelä-Suomessa on harrastamisen kannalta mielekkäämpää puhua talviuinnista, joka tarkoittaa yleensä uimista alle 10 asteisessa luonnonvedessä. Talviuintikausi alkaa koko Suomessa yleensä lokakuussa.