Vaikka Suomi on tuhansien kylmien järvien maa, talviuintia on tutkittu täällä melko vähän. Suomen Latu on teettänyt aiheesta kaksi kyselytutkimusta. Lisäksi Suomessa on tutkittu jonkin verran kylmäaltistuksen tuottamia kehon fysiologisia reaktioita.

Kylmässä vedessä talviuimarin verenpaine kohoaa aluksi, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin avulla. Talviuinnin on tutkitusti todettu auttavan kipuihin, parantavan kylmään sopeutumista sekä yleistä terveydentilaa ja nostavan hieman elimistön antioksidanttitasoa. Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä pysymiselle.

Miten kylmä vesi vaikuttaa?

• tuottaa mielihyvää, kun aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia
• parantaa unensaantia, kun verisuonista vapautuu serotoniinia
• parantaa vastustuskykyä, kun immuunitoiminta aktivoituu
• parantaa stressinsietoa ja tehostaa lihasten palautumista
• elimistö polttaa tehokkaammin rasvoja
• lievittää reuman ja astman oireita, kun aivolisäkkeestä vapautuu ACTH-hormonia
• helpottaa lihasten ja nivelten tulehduksia lisäämällä paikallisverenkiertoa
• vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vahvistaa verenkiertoa
• laskee perusverenpainetta, jos käy säännöllisesti kylmässä vedessä yli kolmen kuukauden ajan

Aiheesta muualla:

Liikuntatieteellisen seuran artikkeli talviuintitutkimuksista: Avantouinti voi auttaa jaksamaan ja palautumaan, Juhani Smolander (2020)
 

Kaikkien ei pidä mennä kylmään veteen

Talviuinnin hyvien terveysvaikutuksien ilmeneminen on aina yksilöllistä ja riippuvainen monesta tekijästä. Talviuinti voi myös pahentaa monen kylmäherkän sairauden oireita. Riskiryhmään kuuluvat sydän- ja verisuonisairaat, hengityselinsairaat, muut kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei pidä koskaan mennä avantoon. Lue lisää riskiryhmistä osoitteesta kylmäinfo.fi.