Oikea hiihtotekniikka säästää voimia. Kun liukuvaihe on rento ja tasapainoinen, kaiken huomion ja energian voi suunnata tehokkaaseen potkuun ja työntöön. Työtä ei tehdä ainoastaan käsillä tai jaloilla, vaan koko vartalolla. Hiihtotekniikan hiominen on tärkeä osa lajiharjoittelua. 

Vuorohiihto

Vuorohiihto muistuttaa rytmiltään kävelyä ja on perinteisen tekniikoista se, joka yleensä opitaan ensimmäisenä. Kuten kävelyssä, vastakkainen käsi ja jalka liikkuvat ja tekevät hiihtäjää eteenpäin vievät työvaiheet yhtä aikaisesti. Sauva iskeytyy lumeen vastakkaisen puolen siteen kohdalla. Työnnön ja potkun alkaessa lantio on ylhäällä ja vartalo suuntautuu voimakkaasti eteen. Ota koko vartalo mukaan liikkeeseen. Vie potku päkiälle saakka ja siirrä paino liukuvalle sukselle. Suunnattaessa potkun voima kohti suoraan alaspäin latua vasten saadaan suksen pitoalue paremmin kiinni latuun ja näin myös parempi ponnistusvoima vastakkaisen puolen sukselle tulevalle liu'ulle. Edistyneemmille hiihtäjille vuorohiihto on lähinnä ylämäkitekniikka. Mitä jyrkemmäksi mäki käy, sitä lyhyemmäksi liukuvaihe muuttuu. Pidon saavuttamiseksi potku lähtee matalammalta. Seuraava askel on haarakäynti, josta liukuvaihe puuttuu kokonaan.

 

Tasatyöntö

Koska perinteisen hiihdossa jaloilla tehtävä potku tapahtuu aina pysähtyneeseen sukseen, niin vauhdin kasvaessa potkua ei ehdi enää tekemään ja tällöin käytetään tasatyöntöä. Tasatyöntö on siis perinteisen tekniikka, joka soveltuu helpohkoihin maastoihin joissa vauhti kasvaa luonnostaan. Kuntohiihtäjät vieroksuvat tasatyöntöä turhaan. Tekniikka koetaan raskaana, kun työ tehdään virheellisesti pelkillä käsillä. Tärkeintä onkin oppia hyödyntämään koko vartalon voimaa. Oikein tehtynä tasatyöntö on taloudellinen hiihtotekniikka. Työnnön aikana kyynärpäät ovat n. 90 asteen kulmassa ja osoittavat hieman ulospäin. Lantiota ja ylävartaloa työnnetään kevyesti eteenpäin niin, että jalkapohjilla kehon paino siirtyy enemmän päkiöiden alueelle. Sauvat iskeytyvät lumeen siteiden kohdalla ylävartalon painon vaikutuksesta ja työntö jatkuu vatsarutistuksena. Polvet joustavat, mutta lantiota pidetään ylhäällä jottei asennosta tule istuvaa. Kyynärpäät johtavat käsien liikettä kyynärkulman pysyessä samana läpi työnnön. Vauhdin ylläpito tapahtuu helpoiten työntötiheyttä kasvattamalla ja kyynärpäät ojentuvat hieman auki vasta vauhdikkaammassa tasatyönnössä.

 

Yksipotkuinen tasatyöntö

Yksipotkuinen tasatyöntö on tasatyönnön ja vuorohiihdon välimuoto. Se astuu kuvaan tasamaalla ja loivissa ylämäissä, kun vauhti ei enää riitä pelkkään tasatyöntöön ja vuorohiihdon molempia potkuja ei vastaavasti ehditä tehokkaasti tekemään. Perinteisen tekniikoista se vaatii eniten harjoittelua. Avain onnistumiseen on rauhallinen ja oikeaikainen rytmi, jota on hyvä aluksi hakea ihan vain paikallaan aluksi ilman hiihtovälineitä ja tämän jälkeen sukset jalassa ja sauvat käsissä. Toisen jalan potku ja molempien käsien eteen tuonti työntöä varten tapahtuvat yhtäaikaisesti. Työntöä edeltävä potku suoritetaan vuoroin oikealla ja vuoroin vasemmalla jalalla. Työntö tapahtuu kuten tasatyönnössä. Potkua voi vastaavasti hakea hieman vieressä olevaa suksea edempää, jotta suksi ehtii pysähtymään latua vasten kunnolla ja voimantuoton saa mahdollisimman tehokkaaksi.