Opetuksen eheyttäminen
Eheyttävä opetus, kokonaisopetus, teema-opetus, projektilähtöisyys tai ilmiöpohjaisuus – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Historiallisesti eheyttävä opetus ei ole uutta Suomessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) eheyttävä opetus nousee esille monialaisten oppimiskokonaisuuksien rinnalle. Seuraavissa osioissa tarkastellaan eheyttäviä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia eri lähtökohdista.
Integroituja kokonaisuuksia: syksy, kevät, talvi
Ensimmäisissä esimerkeissä oppiaineista on pyritty muodostamaan integroituja kokonaisuuksia, jolloin oppitunnin aikana käsitellään matematiikkaa, ympäristöoppia ja äidinkieltä lähiluonnossa. Tuntisuunnitelmissa korostuu kuitenkin matemaattisten taitojen harjaannuttaminen 1–2-luokilla. Suunnitelmat on luokiteltu vuodenajoittain: syksy, kevät ja talvi
Toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä: jälkijahti, linturetki, vesitutkimus
Tästä voit tulostaa ideoita talviseen jälkijahtipäivään, lintutornilla vierailuun ja vesitutkimuksiin. Tulostettavaksi löytyy myös kuvia paikkalinnuista ja muuttolinnuista, tutkimuskaavakkeet lintutornille sekä vesitutkimuksiin.
Ilmiöpohjainen oppiminen Design-suuntautuneen pedagogiikan menetelmällä, esimerkkeinä Avaruus (2lk) ja Voiko olla elämää ilman metsää? (1lk)
Opetussuunnitelma 2014 korostaa laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia ja niiden liittymäkohtia. Merkittävään rooliin nousevat yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset. Työtavoiksi on oppivassa yhteisössä nousemassa tutkiva ja ongelmalähtöinen oppiminen, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta. Opetussuunnitelma ohjaa opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta eheyttäen – tarkastellen todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Kaikille oppilaille tulee tarjota mahdollisuus vähintään yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen lukuvuodessa.
Tutkivan oppimisen kokonaisuuksia voidaan lähestyä monista eri näkökulmista. Seuraavassa esimerkissä ilmiöpohjaista työskentelyä on lähestytty Design-suuntautuneen pedagogiikan teoreettisista lähtökohdista ja menetelmistä. Ilmiöpohjaisen työskentelyn tulee perustua tieteelliseen ajatteluun. Elämme ajassa, jossa asiantuntijoiden rooli korostuu. Verkostoituminen ja toimiminen eri yhteisöjen kanssa on osa yhteiskunnassa toimimisen taitoja. Design-suuntautuneessa pedagogiikassa tutkiminen ja kokeellisuus ovat keskiössä. Oppilaat hakevat tietoa uusiin, odottamattomiin kysymyksiin. Tutkimustehtävä voi olla kysymys, johon ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Esimerkkeinä Design-suuntautuneeseen pedagogiikkaan 2lk. tutki avaruuden kysymyksiä ja 1lk. kysymystä voiko olla elämää ilman metsää?